Pommi Istanbulin lentokentällä oli todella ikävä juttu kaikilla mahdollisilla tavoilla. Olimme juuri ennättäneet iloita Turkin ja Venäjän suhteiden palautumisesta. Venäläisten turistien puuttuminen on näkynyt todella rajusti myös täällä Alanyassa. Tanskan media on myös kertonut näyttävästi turistien häviämisestiä pommiuhan alla olevasta Turkista. No, todellisuus täältä päin katsottuna näyttää kyllä vähän toisenlaislta. Ulkomaalaisia on toki vähemmän, mutta tv-klipin "aavekaupunki Alanyaa" emme kyllä tunnista samaksi paikaksi :) Sen sijaan tanskalaisen koko perheen popparin Rasmus Seebachin Alanyan-konsertin peruunutuminen Istanbulin tapahtumien vuoksi meinasi kirpaista vähän kovemmin, olimmehan ilonneet jo puoli vuotta tuosta kesän kohokohdasta! Olemme viimeiset kolme vuotta olleet joka kesä Seebachin beach-konsertissa ja se on joka kerta ollut mahtava elämys. Kuuma kesäilta, valkoista hiekkaa, ranta täynnä tanskalaisia ja mahtavaa musiikkia. Neljä vuotta sitten samaisessa konsertissa minusta tuntui ensimmäisen kerran vahvasti siltä, että taidan olla jo melkein tanskalainen 🇩🇰 Mutta tällä kertaa Istabulin pommi-isku oli liikaa, ja Rasmus perui tulonsa. No, onneksi olemme keksineet muuta viihdykettä viikolle. Esimerkiksi eilen lapset kavereineen järjestivät vanhemmille ravintolaillallisen tuolla meidän yhteisalueella. Meidän piti vain ilmestyä paikalle ja ruoan, juoman ja tarjoilun, sekä illallisohjelman hoitivat lapset keskenään. Mainio ilta, voisiko tällainen järjestely olla vaikka kerran viikossa?
Kauan odotettu muuttokuormakin saapui vihdoin perille. Oikeastaan en ollut kyllä ennättänyt vielä kaivata erityisesti mitään. Elämä on ihmeen kevyttä, kun tavara ei ole tukkimassa olemista. Erityisesti kesällä, kun suurin osa tekemisestä on siirtynyt ulos, kodin tavaroita ei paljoakaan muistanut kaipailla. No mutta siitäkin huolimatta tavarat siis tulivat. Tarkalleen ottaen 334 kollia. Nyt tuntuu vähän siltä, että 150 olisi riittänyt mainiosti, 95 olisi ehkä ollut sopivasti. Mutta onhan tässä aikaa sijoitella tavaraa. Vaikka sitten talven pimeiden ja kylmien kuukausien aikana... ai niin, mutta nythän ollaan Alanyassa ;) Tanskan päässä 4 miestä pakkasi tavaroita 3 päivää, täällä 11 (!) reipasta miestä purki lastin aika uskomattoman rivakasti vajaan päivän aikana. Olimme täälläkin kuulleet vielä ennen tavaroiden saapumista kauhukertomuksia tullin hankaluudesta, mutta kaikki meni kuin oppikirjassa ikään. Alfa Quality Moving ja Asya Internatinal Movers osasivat hommansa, aikataulut ja koko prosessi kulki kuin juna ja mitään nikottelua ei matkan varrella ollut. Voimme suositella 👍
Ramadan paastokuukausi loppui tällä viikolla ja nyt on Bayram = Ramadania seuraava juhlaviikko ja lähes kaikki virallisemmat paikat ovat kiinni. Meillä on ollut (ansaittu?) loma turkin opiskelusta. Turkkilaiset viettävät juhlaa perheen kanssa, syödään hyvin ja viihdytään yhdessä. Me olemme tehneet suunnilleen samaa. Hyvin menee. Käydessämme "aavekaupungissa" syömässä toissailtana oli kaupunki aivan käsittämättömän täynnä ihmisiä. Joka paikassa oli juhlatunnelma ja äänten ja tuoksujen sekamelska oli huumaava. Silloin iski myös jännittävä tunne, että tämä on nyt meidän kotikaupunkimme, emme ole vain pikku lomalla tätä eksotiikkaa kokemassa, vaan asumme täällä. Eikä se tunnu yhtään hullummalta 😊
 |
| First peach from the garden |
 |
| Doggy fountain has arrived home |
 |
| There was a lot of stuff and it was a very hot day |
Så er der sket alt muligt igen. Sidste uge startede med de mest forfærdelige nyheder om et terrorangreb på Atatürk-lufthavnen i Istanbul. I fredags kom så al vores flyttegods endeligt fra Danmark. Og nu er det Şeker Bayramı - Ramadan måndedens afslutninsfestuge.
Terrorangrebet i Istanbul var så trist. Det var også lige som om at det kom lidt tættere på - mange steder kan man selv prøve at undgå, men lufthavnene i Istanbul kommer man alligevel tit til. Vi nåede også lige at blive glade for nyheden om at Tyrkiet og Rusland er ved at få deres forhold på rigtig bane igen. Udeblivelse af de russiske turister kan man tydeligt se her i Alanya. Danske media var også hurtig til at rapportere turistflugt fra Tyrkiet på grund af bomberne og beskrev Alanya som en spøgelsesby. Det kan vi nu ikke helt genkende, når vi går rundt i byen :) At Rasmus Seebach valgte at aflyse sin traditionelle beach koncert på grund af terrortrussel var en kæmpe skuffelse - vi havde glædet os med pigerne til vores årlige Rasmus Seebach aften - strand, varmt sand og superstemning - det går vi så glip af i år. Det var faktisk 4 år siden i vores første Rasmus Seebach koncert her i Alanya med hundredevis af glade og syngende danskere, at jeg for første gang følte mig sådan næsten helt dansk 🇩🇰 Heldigvis har vi så hygget på andre måder i den her uge. Til eksempel blev vi i går inviteret af børnene og deres veninde til en restaurant-aften i fællesområdet. Vi voksne skulle bare dukke op, maden, serveringen og underholdningen sørgede børnene for. Dejlig aften, måske kunne vi have en sådan arrangement hver uge?
Og så kom længe ventede flyttegods frem i fredags. For at være helt ærlig, havde jeg ikke savnet noget. Livet bliver lettere, når tingene ikke flyder rundt. Specielt her til sommer når livet leves for det meste udenfor, savner man ikke særlig mange ting. Nå, men nu kom det alligevel. 334 kolli for at være eksakt. 150 ville have været nok, 95 måske passende. Men vi har tid til at stille tingene på plads. Ellers får vi masser af tid, når det bliver koldt og kedeligt... eller nej måske ikke, det her er jo Alanya ;) I Danmark havde vi 4 mænd som pakkede i 3 dage, her var der 11 mænd som bar det ind og tog ud af kasserne. Og det tog kun en dag. Mens vi ventede på flyttegodset, hørte vi rigtig mange skrækhistorier hvor svært det er at få tingene pænt ind i landet og hvor besværlig toldbehandlingen kan være, men vi oplevede ingen problemer. Det hele kørte lige efter bogen. Alfa Quality Moving og Asya International Movers havde total styr på alt og der var ingen sten på vejen. De kan varmt anbefales.
Ramadan måneden blev færdig den her uge og nu er det Bayram = festugen i slutningen af Ramadanen og næsten alle offentlige steder holder lukket. Vi har også en (velfortjent?) ferieuge fra skolen. Tyrkerne holder fest, spiser godt og hygger sig sammen med familien. Vi har mere eller mindre fulgt deres eksempel. En anden aften hvor vi var ude at spise i "spøgelsesbyen" var der utrolig mange mennesker i byen. Der var total feststemning med et bedøvende mix af musik, glade mennesker og dejlige dufte fra forskellige restauranter. Det var også lidt sjovt at tænke på at vi ikke er bare på besøg her, men at det er vores nye hjemby. Og det føles faktisk ikke så tosset 😊
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti