Happy Birthday

Sotilasvallankaappausyritys - ei juuri se juttu, mikä oli mielessä kun Turkkiin päätimme muuttaa! Mutta sellaiseen heräsimme lauantain vastaisena yönä. Sinänsä täällä ei tapahtunut mitään - heräsimme vain, koska kotimaasta tuli viestejä ja kyselyitä hyvinvoinnistamme. Minareeteista tuli kutsuja kokoontua kaduille vastustamaan kaappausyritystä (kuulimme tv:stä), muuten emme olisi huomanneet minkään olevan pois tolaltaan. Alanyassa kaikki oli ja on kuten aina. Pinnan alla varmasti tapahtuu, mutta me seuraamme tilannetta ja toimimme sen mukaan. Toistaiseksi kaikki on niinkuin ennenkin.

Nizzan uutiset päivää aiemmin olivat vielä aivan liian tuoreina mielessä ja olimme vielä huolissamme ystävistä, jotka olivat juuri siellä päin kesälomaa viettämässä. Päällimmäinen mielessä pyörivä kysymys onkin, mihin tämä maailma oikein on menossa.

Muuten viikko on ollut kuten ennekin, ellei vielä parempi. Meillä on ollut perhettä vierailulla Tanskasta ja parhaaseen tanskalaiseen tapaan on vietetty "hyggeä". Vähän (tosi vähän) nähtävyyksiä, paljon yhdessäoloa - hyvää ruokaa, lekottelua ja sitten tietenkin juhlitty pyöreitä synttäreitä (20v!). Nimittäin kuten erään ystävän syntymäpäiväkutsussa taannoin luki: 60 is the new 20, eli no hätä!

Erään päivän ohjelmassa oli kaupunkikierros. Heinäkuu ei ole parasta sightseeingsesonkia, koska erityisesti kaupungissa on todella kuuma. Kymmenen vuoden aikana emme ole aiemmin ennättäneet tutustua linnoitukseen ja vanhaan kaupunginosaan Tophaneen. Nyt saimme vihdoin aikaiseksi, mutta vaikka retki oli hyvinkin kompakti, onnistuimme jotenkin hajottamaan yhdeksän hengen seurueemme kolmee osaan. Retkioppaamme Herra L sai vähän palautetta - kuinka onnistuu viinimatkojen luotsaus, kun edes omaa pikku perhettä ei saa pysymään koossa parin tunnin retkellä!? Loppu hyvin kaikki hyvin - erinäisten vaiheiden jälkeen pääsimme kaikki Ravza-ravintolaan ja nautimme ihastuttavan ja perinteisen kebap-lounaan.

Syntymäpäivät juhlittiin sankarin merkeissä - hyvää ruokaa, tietysti vielä parempaa viiniä ja yhdessäoloa. Valtavia hummereita, Sauvignon Blancia, sisäfilettä, Cannubia, kakkua, Sauternesia... Sankari sai lahjaksi lapsilta veneretken ja seuraavana päivänä suuntasimme siis merelle.

Oli mainio elämys nähdä vaihteeksi Alanya täysin toisesta suunnasta, mereltä päin. Vene oli hieno ja vain meidän käytössämme, miehistö oli ystävällistä ja ruoka hyvää. Pysähdyimme eri paikoissa uimassa. Tällainen vannoutunut maakrapukin sai idean, että ehkä meilläkin joskus voisi olla (ihan pieni) vene. Mutta sitä odotellessa voisimme kyllä mielellämme lähteä toistekin veneretkelle.

Onneksi levottomuudet Istanbulissa ja Ankarassa eivät ole säikäyttäneet kaikkia pois ja seuraavat vieraat ovat jo saapuneet Goldcityyn. Muutenkin lomakausi on parhaimmillaan ja monet ystävämme ovat juuri nyt täällä Alanyassa. Joten seuraavatkin viikot menevät samoissa merkeissä - yhdessäoloa, hyvää ruokaa ja lämmöstä nauttimista. Joten anteeksi jo etukäteen - päivitykset jatkunevat vähän yksitoikkoisina jatkossakin!

Happy family

Tophane

Delicious

Happy Birthday!

Sailing

Shipdogs

Militærkupforsøg - det var nu ikke lige det vi havde i tankerne da vi besluttede os at flytte til Tyrkiet.  Men det var lige det der var i gang da vi vågnede natten mellem fredag og lørdag. Det var ikke fordi at vi kunne mærke noget til det - vi blev vækket af beskederne hjemmefra, hvor man ville høre om vi var ok. Minareterne opfodrede folk til at komme ud på gaderne og modstå kuppet (hørte vi i fjernsynet) ellers kunne man ikke mærke noget som helst her hos os. Så alt var og er som det plejer i Alanya. Vi kan læse i aviserne og se TV og erfare at der sker ting og sager under overfladen, men vi følger situationen og tager det derfra. Som det ser ud nu, er alt roligt.

De forfærdelige begivenheder i Nice dagen før fyldte også meget og vi var bekymrede for de venner, som holdt ferie på de kanter. De mest akutte spørgsmål i øjeblikket er, hvad sker der egentlig her i verden, hvor er vi på vej hen?

Ellers har ugen været lige så god, som den plejer eller endnu bedre :) Vi har haft besøg hjemmefra og vi har hygget os i den bedste danske stil. Lidt (meget lidt) sightseeing, spist ude, hjemmehygge, god mad, svømning - og selvfølgelig fejrning af fødselsdagsdrengen med de 20 (!) år. Som der stod på en invitation til en vens fødselsdag for nyligt: "60 is the new 20". Så ingen bekymringer der, det er jo ingen alder.

En dag skulle vi på en lille bytur. Juli er ikke den allerbedste måned til den slags, fordi det kan være ret varmt ind i byen. I alle vores 10 år har vi ikke rigtigt haft tid til at besøge fæstningen på borgklippen eller den dejlige gamle bydel Tophane. Men nu skulle det være! Meget enkel lille tur, men det lykkedes alligevel os at komme væk fra hinanden i tre grupper (vi var kun 9). Vores tourguide Hr. L fik lidt feedback - hvordan er det muligt for ham at styre alle de vinrejser, når han ikke engang kan styre sin egen lille familie gennem byen i én flok?? Nå, men det hele endte godt og vi fandt alle sammen vores vej til Ravza, hvor vi fik en dejlig traditionel kebap-frokost.

Fødselsdagen gik i fødselsdagsbarnets tegn: god mad og endnu bedre vin og lidt mere hygge. Kæmpe hummer, Sauvignon Blanc, oksemørbrad, Cannubi, kage, Sauternes... Gaven fra børnene var en sejltur rundt om Alanya og så tog vi til søs dagen efter.

Det var en dejlig oplevelse at se Alanya fra havets side. Det var en flot båd og kun for os, besætningen var sød og maden god. Vi stoppede i flere steder for at få en lille svømmetur. En landkrabbe som jeg blev også lidt bidt af stemingen - måske kunne vi også en dag have en lille båd, bare en lille bitte en :-) Men imens vi venter på det,  kunne vi godt tage til en bådtur en anden gang.

Heldigvis har urolighederne i Istanbul og Ankara ikke skræmt alle væk, vi har allerede fået nye gæster i Goldcity. Feriesæsonen er på toppen og der er mange venner her i Alanya lige nu. Så som der ser ud nu, bliver de kommende uger lidt som en gentagelse af de forrige uger: hygge, dejlig samvær, god mad og glade dage. Så på forhånd undskyld  - jeg er bange for at de her opdateringer kommer til være lidt ensartige!

Unpacking and other stuff

Taas on tapahtunut! Viime viikko alkoi pahimmilla mahdollisilla uutisilla Istanbulin terrori-iskusta, perjantaina saapui vihdoin kontillinen tavaraa iloisesta Tanskasta ja tällä viikolla on ollut Ramadanin päätösjuhla Şeker Bayramı.

Pommi Istanbulin lentokentällä oli todella ikävä juttu kaikilla mahdollisilla tavoilla.  Olimme juuri ennättäneet iloita Turkin ja Venäjän suhteiden palautumisesta. Venäläisten turistien puuttuminen on näkynyt todella rajusti myös täällä Alanyassa. Tanskan media on myös kertonut näyttävästi turistien häviämisestiä pommiuhan alla olevasta Turkista. No, todellisuus täältä päin katsottuna näyttää kyllä vähän toisenlaislta. Ulkomaalaisia on toki vähemmän, mutta tv-klipin "aavekaupunki Alanyaa" emme kyllä tunnista samaksi paikaksi :) Sen sijaan tanskalaisen koko perheen popparin Rasmus Seebachin Alanyan-konsertin peruunutuminen Istanbulin tapahtumien vuoksi meinasi kirpaista vähän kovemmin, olimmehan ilonneet jo puoli vuotta tuosta kesän kohokohdasta!  Olemme viimeiset kolme vuotta olleet joka kesä Seebachin beach-konsertissa ja se on joka kerta ollut mahtava elämys. Kuuma kesäilta, valkoista hiekkaa, ranta täynnä tanskalaisia ja mahtavaa musiikkia. Neljä vuotta sitten samaisessa konsertissa minusta tuntui ensimmäisen kerran vahvasti siltä, että taidan olla jo melkein tanskalainen 🇩🇰 Mutta tällä kertaa Istabulin pommi-isku oli liikaa, ja Rasmus perui tulonsa. No, onneksi olemme keksineet muuta viihdykettä viikolle. Esimerkiksi eilen lapset kavereineen järjestivät vanhemmille ravintolaillallisen tuolla meidän yhteisalueella. Meidän piti vain ilmestyä paikalle ja ruoan, juoman ja tarjoilun, sekä illallisohjelman hoitivat lapset keskenään. Mainio ilta, voisiko tällainen järjestely olla vaikka kerran viikossa?

Kauan odotettu muuttokuormakin saapui vihdoin perille. Oikeastaan en ollut kyllä ennättänyt vielä kaivata erityisesti mitään. Elämä on ihmeen kevyttä, kun tavara ei ole tukkimassa olemista. Erityisesti kesällä, kun suurin osa tekemisestä on siirtynyt ulos, kodin tavaroita ei paljoakaan muistanut kaipailla. No mutta siitäkin huolimatta tavarat siis tulivat. Tarkalleen ottaen 334 kollia. Nyt tuntuu vähän siltä, että 150 olisi riittänyt mainiosti, 95 olisi ehkä ollut sopivasti. Mutta onhan tässä aikaa sijoitella tavaraa. Vaikka sitten talven pimeiden ja kylmien kuukausien aikana... ai niin, mutta nythän ollaan Alanyassa ;) Tanskan päässä 4 miestä pakkasi tavaroita 3 päivää, täällä 11 (!) reipasta miestä purki lastin aika uskomattoman rivakasti vajaan päivän aikana.  Olimme täälläkin kuulleet vielä ennen tavaroiden saapumista kauhukertomuksia tullin hankaluudesta, mutta kaikki meni kuin oppikirjassa ikään. Alfa Quality Moving ja Asya Internatinal Movers osasivat hommansa, aikataulut ja koko prosessi kulki kuin juna ja mitään nikottelua ei matkan varrella ollut. Voimme suositella 👍

Ramadan paastokuukausi loppui tällä viikolla ja nyt on Bayram = Ramadania seuraava juhlaviikko ja lähes kaikki virallisemmat paikat ovat kiinni. Meillä on ollut (ansaittu?) loma turkin opiskelusta. Turkkilaiset viettävät juhlaa perheen kanssa, syödään hyvin ja viihdytään yhdessä. Me olemme tehneet suunnilleen samaa. Hyvin menee. Käydessämme "aavekaupungissa" syömässä toissailtana oli kaupunki aivan käsittämättömän täynnä ihmisiä. Joka paikassa oli juhlatunnelma ja äänten ja tuoksujen sekamelska oli huumaava. Silloin iski myös jännittävä tunne, että tämä on nyt meidän kotikaupunkimme, emme ole vain pikku lomalla tätä eksotiikkaa kokemassa, vaan asumme täällä. Eikä se tunnu yhtään hullummalta 😊

First peach from the garden

Doggy fountain has arrived home

There was a lot of stuff and it was a very hot day

Så er der sket alt muligt igen. Sidste uge startede med de mest forfærdelige nyheder om et terrorangreb på Atatürk-lufthavnen i Istanbul. I fredags kom så al vores flyttegods endeligt fra Danmark. Og nu er det Şeker Bayramı - Ramadan måndedens afslutninsfestuge.

Terrorangrebet i Istanbul var så trist. Det var også lige som om at det kom lidt tættere på - mange steder kan man selv prøve at undgå, men lufthavnene i Istanbul kommer man alligevel tit til. Vi nåede også lige at blive glade for nyheden om at Tyrkiet og Rusland er ved at få deres forhold på rigtig bane igen. Udeblivelse af de russiske turister kan man tydeligt se her i Alanya. Danske media var også hurtig til at rapportere turistflugt fra Tyrkiet på grund af bomberne og beskrev Alanya som en spøgelsesby. Det kan vi nu ikke helt genkende, når vi går rundt i byen :) At Rasmus Seebach valgte at aflyse sin traditionelle beach koncert på grund af terrortrussel var en kæmpe skuffelse - vi havde glædet os med pigerne til vores årlige Rasmus Seebach aften - strand, varmt sand og superstemning - det går vi så glip af i år. Det var faktisk 4 år siden i vores første Rasmus Seebach koncert her i Alanya med hundredevis af glade og syngende danskere, at jeg for første gang følte mig sådan næsten helt dansk 🇩🇰 Heldigvis har vi så hygget på andre måder i den her uge. Til eksempel blev vi i går inviteret af børnene og deres veninde til en restaurant-aften i fællesområdet. Vi voksne skulle bare dukke op, maden, serveringen og underholdningen sørgede børnene for. Dejlig aften, måske kunne vi have en sådan arrangement hver uge?

Og så kom længe ventede flyttegods frem i fredags. For at være helt ærlig, havde jeg ikke savnet noget. Livet bliver lettere, når tingene ikke flyder rundt. Specielt her til sommer når livet leves for det meste udenfor, savner man ikke særlig mange ting. Nå, men nu kom det alligevel. 334 kolli for at være eksakt. 150 ville have været nok, 95 måske passende. Men vi har tid til at stille tingene på plads. Ellers får vi masser af tid, når det bliver koldt og kedeligt... eller nej måske ikke, det her er jo Alanya ;) I Danmark havde vi 4 mænd som pakkede i 3 dage, her var der 11 mænd som bar det ind og tog ud af kasserne. Og det tog kun en dag. Mens vi ventede på flyttegodset, hørte vi rigtig mange skrækhistorier hvor svært det er at få tingene pænt ind i landet og hvor besværlig toldbehandlingen kan være, men vi oplevede ingen problemer. Det hele kørte lige efter bogen. Alfa Quality Moving og Asya International Movers havde total styr på alt og der var ingen sten på vejen. De kan varmt anbefales.

Ramadan måneden blev færdig den her uge og nu er det Bayram = festugen i slutningen af Ramadanen og næsten alle offentlige steder holder lukket. Vi har også en (velfortjent?) ferieuge fra skolen. Tyrkerne holder fest, spiser godt og hygger sig sammen med familien. Vi har mere eller mindre fulgt deres eksempel. En anden aften hvor vi var ude at spise i "spøgelsesbyen" var der utrolig mange mennesker i byen. Der var total feststemning med et bedøvende mix af musik, glade mennesker og dejlige dufte fra forskellige restauranter. Det var også lidt sjovt at tænke på at vi ikke er bare på besøg her, men at det er vores nye hjemby. Og det føles faktisk ikke så tosset 😊